Nedanstående är en renskrivning av fil.dr. Erik Wahlbergs sammanställning över några byars utveckling i Övertorneå-Ylitornio ”kommun”.
Artikeln troligen införd i Länsiraja under oktober, november år 1963.

 

 

ARMASSAAREN ASUTUSHISTORIA

( 14 sidor enligt författaren)

 

Kylä mainitaan eniskerran jousiveroluettelossa 1539 nimellä Armaasar. Silloin oli kylässä viisi jousiveroa maksavaa miestä:

Ensiksi mainitaan Heikki Ollinpoika, joka 1543 ja 1546 maakirjoissa kulkee sukunimellä  Tulkki (tulk), sekä yksi poika.

Toiseksi pirkkalainen Olli Anundinpoika;

Kolmanneks Antti Pekanpoika ja neljänneks pirkkalainen Juntti Pekanpika, joka oli Karisten sukua ja mahdollisesti Antin vanhempi veli.

 

Heikki Ollinpoika Tulkki, jonka talo sai nimen Heikkilä, maksoi 1543 maaveroa 7 äyriä ja 8 äyrityistä eli penninkiä[1]  koska hänellä oli 6 panninmaata[2]  peltoa ja 20 kuormanalaa[3] nittyä. Jo jousiveroluettelosta 1543 on hänen poika Tikka (Stigh eli Stic) Heikinpoika tällä sijalla. luetteloissa 1543-1552. 1559 ja 1561 – 1564. Tikan nuorempi veli Heikki Heinkinpoika on myötä 1549, 1553-1581, 1583-1592 ja 1599. Hänen leski Marjetta (Margeta eli Margeth) on myötä 1593-1595 ja hänen poika Pekka Heikinpoika on myötä 1596 ja 1601-1641. Tikan toinen veli Pekka Heikinpoika on myötä 1562-1605 ja sen poika Pekka Pekanpoika 1604-1628.Pekan talo katoa luetteloista ja vain Heikin talolle on jatkoa. Heikin pojan leski Marjetta on myötä 1643, 1645 ja 1655 ja pojanpoika Pekka Pekanpoika 1646, 1650 ja 1652. Vuona 1660 on vaimo Priita talon edessa. ehkä Pekan leski. Olli Mikonpoika on kirjoissa 1666-1688. Vaimo: Kaisa Ollintytär. Ollin vävy oli Juntti Juntinpoika Heikkilä (1698 Heikilä), luetteloissa m.m. 1693-1708. Leski Malin Ollintytär ( 1714 Malin Heikela)  on myötä1714ö1730. Poika Heikki Juntinpoika, luetteloissa 1713-1718 muutti Kainunkylän Kuuruselle, minkävuoksi vävy Anunti Iisakinpoika Curtilius, syntynyt 1703 ja kuollut 1767, Ala-Tulkkilasta, tuli Heikkilän isännäksi. Hän nai 1728 Marjetta Juntintytär Heikkilän. Hän oli kirkkoväärti.

Ala-Heikkilän seuraavat isännät:

               Juhanni Anundinpoika Heikkilä eli Curtilius s. 1731 ja k. 1808. Hän nai 1775

               Klaara Iisakintytär Pekka, s. 1735 ja k. 1814. Hän oli Kaininkylän Pekanpäästä.

               Pekka Juhonpoika Heikkilä s. 1760 ja k. 1848 joka 1784 nai vaimoksi

               Kaisa Erkintytär Tyni eller Anunti s.1763, k.1835 , Kainuunkylästa.

               Johan Petter Pekanpoika Heikkilä s.1798, kuoli 1851 joka vaimoksi 1824 nai

               Prita Aapontytär Lamperi, s.1807, k.1841 kotoisin Hietaniemen Koivukylästä,

               Iisakki Juhan-Petterinpoika Heikkilä s.1831, k. 1909 ja 1850 nai vaimoksi

               Marja Aapontytär Hudanantti el. Ala-Antti, s.1827, k.1916 Nuottiorannalta.

 

Yli-Heikkilä sai alkunsa 1600-luvu lopulla. Ehkä jonakin jatkona venhempaan taloon. Vuonna 1693 savuluettelossa on Pekka Rolig mukana. Hän on sama kuin Pekka Pekanpoika Rolig , sotamies 1677 ja korpraali 1689 js 1694. V. 1689 mainittan hän Niemisen kylään kuuluvaksi. Hän oli luultavastei syntynyt Vitsaniemen Anundin eli Markuksen talossa. änen vaimo oli Anna.

Seuraavat isännät olit:

               Heikki Juhonpoika. luetteloissa 1713 – 1724.

               Erkki Erkinpoika Palo, jonka vaimo oli   Marjetta Juhantytär,s.1680, k.1744.

               Johan Erkinpoika Palo, sotamies Frank. S. 1707, k.1771 joka vaimoksi otti

                      Priita Juntintytär; s.1704, k.1770.

               Erkki Juhanpoika Palo; s.1732, k.1788 joka 1759 nai vaimoksi

                      Kaisa Joosepintytär Tiiperi; s.1726, k.1804 Nuottiorannalta.

Aapo Anundinpoika Curtilius el. Ala-Heikkilä ; s.1735, k.1792 oli isäntänä 1760-luvulta. Hän nai 1762 Priita Heikintytär Hirstiö; s.1739, k.1810 Kainunkylästä.

               Heikki Aapinkoika Heikkilä; s.1764, k.1841 joka nai Kaisa Johantytär 1785.

                      Kaisa oli Nuottiorannalta.

               Heikki Heikinpoika Heikkilä; s.1799, k.xxxx. Hän nai 1822 vaimon

                      Anna-Kreeta Aapontytär Ylivainio; s.1801 Nuottiorannalta.

Pirkkalainen Olli Anundinpoika asu Tulkkilan talossa. Hän oli Kemin Lapissa vuotina (huovina) 1555 – 1558. Luetteloissa v:a 1539 – 1562. 1543 hän maksoi maaveroa 2 markka ja äyrin. Hänellä oli punnanmaa[4] eli 8 panninmaata peltoa ja 70 kuormanala nittyä. Hänen kala-vedet olit Saarikoski, Muodoslompolo, Muoniosuanto, Utkujärvi, Lipimäjärv ja Jerisjärv Muonion seuduilla. Hänellä oli kolme tunnettua poikaa ja tyrär Anna, joka oli avioliitossa voudin ja alilaamannin Hannu Fordellin kanssa Vanhin poika pirkkalainen Anunti Ollinpoika, luetteloissa 1562 – 1568 oli Kemin lapin vuotina 1562. Toinen poika pirkkalainen Niilo Ollinpoika, luetteloissa 1568 – 1616 oli Kemin lapin vuotina 1582-1583 ja 1586 – 1587. Kolmas poika pirkkalainen Olli Ollinpoika, luetteloissa 1590 – 1601  oli Tornion lapin vuotina 1597 – 600. Pojanpoika Olli Anundinpoika nuorempi, luetteloissa 1592 – 1620 oli pirkkalainen  ja Tornion lapin vuotina 1604 – 1607 sekä sotaväen majoitus- mestari. Viimeksi mainitun poika Anund Ollinpoika nuorempi, luetteloissa 1621 – 1624 peri Tulkkilan kantatalon. Anundin leski Kaisa joka on myötä v.1627 karjaloettelossa otti uuden miehen Heikki Kleemetinpoika, luetteloissa 1628 – 1641 Aalavojakkalan Liisananttin talosta. Anundin tytär Priita Anundintytär; k.1685 meni avioliitton Hietaniemin kappalaisen herra (v.1639 – 1645) Samuel Simon Myliander (Samueli Simoninpoika Miljander); s.1610 Alatorniolla, k.1645 Armassaarella. Vuonna 1646 savuluettelossa on Priita Anundintytär leskenä mutta otti heti toisen miehen herra Isacus Clementis Crtilius (Isakki Kleemetinpoika Kurttilainen) joka oli Hietaniemin kappalainen 1647 – 167. Luetteloissa 1650 – 1678.

V. 1675 savuluettelossa on herra Iisakinleski (Hr Isachz Enckia) talon edessä ja v.1683 savuluettelossa on vaimo Priita eli Herra Anunti (Hustro Brijta eller Hr Anundh) merkitty Tulkkilan talon sijalle. Mutta herra Anunti oli sama kuin Anundes Isacii Curtilius; s.noin 1650, k.1717 Hietaniemen kappalainen ja edellä mainitun Isakin vanhin poika. Kun Aninti muuti Hietaniemen kirkon lähesyteen Kirkonmäen talolle tulit hänen nuoremmat veljet Tulkkilan isänniksi. Talosta tuli nyt kaksi eri taloa: Ala-Tulkkila ja Yli-Tulkkila.

 

Ala-tulkkilan isännät ovat nyt seuraavat:

               Isakki Iisakinpoika Curtilius; s.1658, k.1742. Hänen vaimo;Priita Esaiaksentytär.

Klementti Iisakinpoika Curtilius; s.1686, k.1769. Vaimo: Liisa Josephintytär

       Pekka; s.1700, k.1787 Pekanpäästä.

               Juhani Kleementinpoika Tulkkila el. Curtilius; s.1741, k.1799 joka nai 1774

                      Anna Kaarlentytär Mettävainio; s.1748, k.1813 Nuottiorannalta.

               Juhani Juhaninpoika Tulkkila; s.1776, k.1827 joka nai vaimoksi 1798

                      Anna-Kreeta Juhanintytär Raitajärvi; s.1771, k.1864 Ruotsin Ylitornion

                      Raitajärveltä.

               Pekka Juhaninpoika Alatulkkila; s.1811 joka v.1834 nai

                      Kaisa Iisakintytär Piettainen; s.1814 Koivukylästä.

               Iisakki Pekanpoika Alatulkkila; s.1839 joka nai 1863 vaimoksi

                      Sohvia Matilta Mikkelintytär Alahuhta; s.1849

 

Ylitulkkilan isännät ovat seuraavat:

               Heikki Iisakinpoika Curtilius;s.1662, k.1735 ja hänen vaimo oli

                      Marjetta Anundintytär.

               Heikki Heikinpoika Curtilius; s.1689, k.1771 ja vaimo;Marjetta Anundintytär

               Niilo Heikinpoika Tulkkila el. Curtilius; s.1729, k. 1763 joka nai ensi kerran 1741

       Maalini Kaarlentytär Yrjänheikki; s.1712, k.1752 Nuottiorannalta

       Hän solmi toisen avioliiton 1753 Margetta Pekantytär Palovainio; s.1728

       ja kuoli 1825 Hietaniemen Vitsaniemeltä. Leski otti toisen miehen 1764

       joka oli Juhanni Johaninpoika Olli; s.1740, k.1769 Alamuoniosta.

       Lesken kolmas avioliito 1772 ja kolmas mies Mikko Juntinpoika Aasa;

       s.1717, k.1790 Ruotsin Juoksengista.

Niilo Niilonpoika Tulkkila eli. Curtilius; s.1759, k.1808 joka 1780 nai vaimoksi

       Marjetta Pekantytär Vuomajärvi (Aho); s.1760, k.1832.

Vävy Pekka Olllinpoika Aijä eli. Pipping; s.1779 Ruotsin Korpikylän Pipping talossa.

Hän nai ensi kerran 1804 Iisakki Juhanpoika Äijän lesken Marja Antintytär Rahtu eli

Karvonen; s.1771, k.1807 Rahtulanpään syntyä. Hän nai toisen kerran 1811

Marja Niilontytär Ylitulkkila; s.1793.

               Iisakki Pekanpoika Ylitulkkila; s.1831. Hän nai 1858

                      Kreeta Juhanna Pekantytär Alatulkkila; s.1837.

Olli Anundinpojan nuoremman veli pirkkalainen Anunti Anundinpoika Huhta, luetteloissa 1606 – 1637 pani alun Huhdan talolle. Hänen poika AnttiAnundinpoika Huhta on merkitty talolle 1638 – 1643. Antti muutti Niemesen kylän (Varttosaarelle) jonne tuli talo HuhdanAntti. Toinen poika Anunti Anundinpoika Huhta nuorempi on talon edessa 1643 – 1652. Myöhemmin talo jaettiin kahden nuoremman veljen kesken.

 

Ala-Huhdan eli Ranta-Huhdan isännät:

               Niilo Anundinpoika Huhta; luetteloissa 1655 – 1660.

                      Leski Kirsti . luetteloissa 1666 otti nähdävästi uuden miehen

                      Heikki Antinpoika, luetteloissa 1671 – 1683.

               Anunti Niilonpoika Huhta; luetteloissa 1683 – 1708.

               Niilo Anundinpoika nuorempi oli loetteloissa 1713 – 1718. Hänen veli

               Erkki Anundinpoika Huhta; s.1687, k.1752 oli sotamies Nimellä Brännare

               (Prännäri) 1712 – 1726.Hänen vaimo: Kaisa Iisakintytär Curtilius;

               s.1691, k.1779 Alatulkilasta.



[1] 1 markka = 8 äyriä   = 192 penninkiä och 1 äyri = 24 penninkiä

[2] 1 panninmaa = 1 spannland = 4 kielonmaata eli 12.96 aaria = 16 penninkiä veroa

[3] 1 kuormanala = 4 penninkiä veroa

[4] noin  1,04 hehtaari ala